MK Tuotannon blogi: Marica Thorén
MarkkinointiKollektiivin tuotannon blogeissa tartutaan kirjoittajan mielessä pyörineisiin ajatuksiin ja havaintoihin.
Kuukautiset, raskaus, keskenmeno, esivaihdevuodet ja menopaussi ovat tavallisia elämään kuuluvia asioita - paitsi työelämään, jossa ne lakaistaan maton alle. Koko yhteiskunta hyötyisi, jos naiset voisivat töissä olla biologiansa kanssa sujut ilman pelkoa ammatillisen arvon kyseenalaistamisesta.
Koska olen nainen, työelämä on minulle tasapainoilua biologian, terveyden ja urahaaveiden välillä. Minun oletetaan pitävän omana asianani esimerkiksi voimia vievät kuukautiskivut. Olen oppinut piilottamaan “naisten vaivat”, jotta säilyisin toisten silmissä varteenotettavana, tuottavana ja ammattimaisena.
En ole yksin. Moni nainen puree hammasta ja tsemppaa töissä kipujen ja vaivojen kanssa, jotka liittyvät naisen perusbiologiaan ja fysiologiaan. Kärsimme hiljaa, sillä kulttuurinen normi estää jakamasta kokemuksiamme ylipäänsä mutta etenkin työpaikalla.
Vaikka työväestöstä puolen kehot käyvät (työ)elämän aikana läpi suuria muutoksia, ei sitä huomioida työelämässä. Harvoin edes pysähdymme miettimään, voisiko olla vaihtoehtoisia tapoja toimia. Sellaisia, jotka ottaisivat paremmin huomioon kohdullisten naisten tarpeet työelämässä.
Kipu, josta ei puhuta ja vuoto, jota pitää piilotella
Tässäkin kuussa 1,8 miljardilla ihmisellä on kuukautiset. Meitä suomalaisia kohdullisia naisia ei lähetetä vuotamaan kuukautisvertamme eristyksiin, kuten toimitaan joissakin yhteisöissä esimerkiksi Nepalissa, mutta silti kuukautisiin liittyy ulkopuolelta tulevaa kontrollointia.
Plan Suomen keväällä 2024 tekemään kuukautiskyselyyn vastasi 1 120 suomalaista naista, joista 74 prosenttia kertoi kuukautisten aiheuttaneen heille joskus häpeää tai noloutta. Kolmannekselle vastaajista on sanottu, että kuukautiset tulisi pitää salassa.
Kuukautisiin liittyy vahva näkymättömyyden normi: niitä tulee hoitaa niin, että kukaan ei huomaa. Tämä luo todellisuutta, jossa kuukautiset ja kuukautiskivut jäävät yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle, jolloin asiaa ei myöskään oteta riittävästi huomioon työpaikoilla. Myös PMS-oireet, kuten mielialanvaihtelut ja unettomuus, voivat vaikuttaa työkykyyn, mutta niistäkään ei puhuta työelämässä kuiskauksia kovempaa.
Raskaus ja keskenmeno – oletko työntekijä vai nainen?
Naisen ei enää tarvitse valita uran ja perheen välillä. Silti raskaus ja työelämä ovat yhä monesti ristiriidassa. Pelko ja huoli raskaussyrjinnästä on yleistä, ja aiheesta käydään runsaasti keskustelua naisten sosiaalisen median ryhmissä.
Naisissa on supervoimaa, ja siksi esimerkiksi uuden elämän kasvattaminen kohdussa ja työnteko onnistuvat kyllä samaan aikaan. Raskaus on kuitenkin aina vaativaa kehollista ja mielellistä työtä. Raskauden tuomat muutokset vaikuttavat kehon toimintakykyyn ja yleiseen jaksamiseen. Raskauden huomioon ottamista soisi tapahtuvan jokaisella työpaikalla, vaikka työ itsessään ei olisi raskaudelle vaarallista tai haitallista.
Lisäksi työelämän tukea kaivataan myös uuden elämän luomiseen liittyviin karumpiin kokemuksiin: erään brittitutkimuksen mukaan lähes kolmannes keskenmenon kokeneista naisista kärsi traumaperäisen stressihäiriön oireista kuukausi keskenmenon jälkeen, ja lähes kolmannes näistä naisista kertoi oireiden vaikuttaneen heidän työhönsä.
Menopaussi – onko työelämän viimeinen tabu rikkoutumassa?
Suomessa vaihdevuodet mainitaan nyt ensimmäistä kertaa hallitusohjelmassa. Vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hoitoa halutaan edistää hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja virheellisten diagnoosien sekä sairauspoissaolojen vähentämiseksi.
Apua ja tietoa tarvitaan, sillä esimerkiksi naisten oikeuksien puolesta kampanjoivan hyväntekeväisyysjärjestön Fawcett Societyn vuonna 2022 tekemään kyselyyn osallistuneista naisista 10 prosenttia kertoi lopettaneensa työnsä ja kahdeksan prosenttia luopuneensa uralla etenemisestä vaihdevuosioireiden vuoksi.
Vastaavia havaintoja on tehty myös muualla. Esimerkiksi Suomessa Terveystalon kyselytutkimuksessa 400:sta vaihdevuosi-ikäisestä naisesta noin neljännes kertoi jättäneensä hakematta vaativampia työtehtäviä hankalien vaihdevuosioireiden vuoksi.
Empaattisempi työelämä on kaikkien etu
Tarvitsemme tulevaisuudessa empaattisempaa ja joustavampaa työelämää. Se ei olisi vain naisten etu – se olisi kaikkien etu. Jos työelämässä tunnistettaisi ja huomiotaisi naisten biologia, tuottavuus ja hyvinvointi kasvaisivat. Naisten kehollisten muutosten huomioiminen työelämässä hyödyttäisi niin yksilöitä kuin yhteiskuntaa laajemminkin. Vähentyneet sairauspoissaolot, pidemmät työurat ja korkeampi tuottavuus edistäisivät esimerkiksi paljon peräänkuulutettua talouskasvua.
Ongelma ei ole naisen keho. Ongelma on se, että työelämä ei ota sitä huomioon. Ehkä olisi jo aika.
Marica Thorén havainnoi kirjoituksissaan modernia työelämää itsereflektioiden kautta. Usein teemoissa nousevat esille kohtaamiset, johtaminen, työhyvinvointi ja tasa-arvo. Thorén työskentelee MarkkinointiKollektiivin, MyyntiKollektiivin ja MarkkinointiUutisten tuotannossa.
Lue lisää kirjoittajalta:
- Ei enää brändikrääsää minulle, kiitos – maapallon hukuttaminen tavaraan ei ole huolenpitoa asiakkaasta
- Markkinoija, pidä sisäinen Trumpisi kurissa ja lakkaa kiristämästä journalistisia medioita mainoseuroilla
- Minulla ei ole intohimoa someen enkä jaksa henkilöbrändätä itseäni, mutta voin silti menestyä
- Joku ja Kuka ovat työarjen näkymättömiä sankareita, jotka korjaavat sinunkin kahvikuppisi taukohuoneen pöydältä tiskikoneeseen