Viisi asiaa, jotka mainostajan kannattaa tietää podcasteista

odcasteista puhutaan paljon, mutta mitä tästä mainostajille suhteellisen uudesta audioformaatista pitäisi ajatella? Tässä muutama vinkki!    

1. Podcast on mediamuotona erittäin intiimi.

Jopa 31% kuuntelijoista ei tee mitään muuta samalla kuin kuuntelee. (Lähde: Radiomedia 2018) Niinpä podcastia ei kannatakaan verrata radioon vaan ennemminkin muihin suoratoistopalveluihin. Podcasteja kuunnellaan myös erityisesti kotitöiden tekemisen ohessa ja liikenteessä, joko omassa autossa tai julkisissa.

2. Yleinen podcast-tyyppi on vaikuttajavetoinen.

Vaikuttaja, jolla on entuudestaan ollut jo blogi, YouTube-kanava tai iso Instagram-tili, aloittaa henkilöbrändiään monipuolistaakseen podcastin. Näille on ominaista se, että ne esittelevät vaikuttajasta aivan uuden, ennennäkemättömän puolen seuraajille. Hyviä esimerkkejä ovat muun muassa: No Filter -podcastin Viena K.ja Mustarttu, jotka ovat IG- ja blogipuolella tunnettuja nimenomaan hyvin hiotusta ja visuaalisesta sisällöstä ja harkitusta linjasta. Podcastissa Viena ja Arttu puhuvat muun muassa vanhoillislestadiolaisesta taustastaan, mielenterveysongelmista, ystävyydestä ja koulukiusaamisesta. Nonsense-podcastinLindaja Alexa, jotka tunnetaan blogiensa ja Instagram-tiliensä kautta erityisesti muotivaikuttajina, puhuvatkin podcastissaan avoimesti muun muassa seksistä, omista epävarmuuksista ja vatsavaivoista.

3. Toinen kaupallinen podcast-muoto on yrityksen tai brändin oma podcast.

Suomessa aikaansa edellä oli muun muassa Elisa Kulma, joka toteutti oman Kulmia-podcastinsa jo vuonna 2016. Parhaimmillaan yritysten omat podcastit tavoittavat joko kuluttajia tai B2B-asiakkaita ja tukevat brändityötä sekä mahdollistavat keskustelun ja oppimisen omien ja vierailevien asiantuntijoiden kautta. Podcast on mainio kanava keskustella monimutkaisemmistakin kokonaisuuksista. Mahdollisuudet ovat rajattomat. Esimerkiksi Ruotsissa teleoperaattori 3 tuotti Jens Lapiduksenkanssa podcast-sarjan, jossa jokainen jakso oli novelli ja joka perustui Lapiduksen Top Dogg -romaaniin. Suomessa viestintätoimisto Ellun Kanatjulkaisee Avokonttori-podcastia, jossa halutaan rakentaa parempaa yrityskulttuuria Suomeen ja jonka vieraat ovat joka kerta eri yrityksestä. SOS-Lapsikylätaas julkaisee omaa SOScast-podcastiaan, jossa käsitellään lastensuojeluaiheita.

4. Mainostaja voi olla läsnä podcasteissa useammalla tavalla.

Pre-roll ja mid-roll ovat podcastin juontajan itsensä, omalla tavallaan puhumia mainosmaisia spotteja, jotka ajetaan kaikkiin jaksoihin määräajaksi. Sisältöjaksossa taas pureudutaan asiakkaan aiheeseen muuhun sisältöön sopivalla tavalla ja briefin mukaan. Kaupallinen sisältö on, kuten vaikuttajamarkkinoinnissa muutenkin, luonteva ja vaikuttajan kuuloinen osa kokonaisuutta. Sisältöjakso ei poistu määräajan umpeuduttua vaan jää osaksi muuta sisältövirtaa. Tai sitten brändi voi tosiaan aloittaa ihan oman podcastinsa.

5. Laatuun kannattaa satsata, niin tekniikassa kuin sisällössäkin.

Yksi sisällöllisen laadun edesauttaja on hyvä brief. Mieti siis jo etukäteen, mikä pääviestisi on, mitä ja ketä tavoittelet ja mistä et halua, että brändisi yhteydessä puhutaan. Mitkä ovat sinun edustamasi brändin arvot? Ovatko ne linjassa podcastin henkilöiden kanssa? Onko podcast-tekeminen osa kampanjaa vai brändityötä? Näillä pääset jo pitkälle.

+ Bonusknoppi

USAssa teinit (24%) ja ruuhkavuosia (21%) elävät kuuntelevat podcasteja nopeutettuna, jotta ehtisivät enemmän. Huh!

‍

Noora Kunttu

Kirjoittaja on toimii strategina Asennemedialla.