Miksi kannattaa optimoida mainonnan lisäksi myös työhyvinvointia?

Kipinävuoro: Anne Rantala
Kipinävuoro on MarkkinointiKollektiivin yhteisön jäsenen kirjoitus havainnoistaan markkinoinnin alalta.

Työhyvinvointia optimoimalla luonnollisesti työhyvinvointi paranee, mutta niin paranee myös tehokkuus, motivaatio ja sitoutuminen. Lähtökohtaisesti hyvinvoiva henkilöstö tekee parempaa tulosta ja on tyytyväisempiä työssään. 

Saatat nyt ajatella, että meillähän on jo liikunta- ja virikesetelit ja yhteiset lounaat kuukausittain. Vanhat “tutut” työhyvinvointia tukevat toimet eivät enää täysin vastaa käyttäjiensä tarpeisiin. Kesäjuhlat ja pikkujoulut eivät ole enää se vuoden suurin hitti, varsinkaan jos pääasiallisena ohjelmana on viinanjuonti. Liikuntaedut eivät kiinnosta kaikkia ja osa toivoo, että työnantaja ottaisi enemmän vastuuta työhyvinvoinnin ylläpitämisestä. Muistathan siis seurata ja ennakoida myös työhyvinvoinnin kehittymistä ja toimenpiteiden tehokkuutta, henkilöstö on jokaisen yrityksen suurin voimavara.

Mitä työhyvinvointi on?

Hyvinvointiin lähtökohtaisesti liitetään aina liikunta, lepo ja ravinto. 

Jos olet väsynyt, liiku enemmän, niin olet energisempi. Jos se ei auta, niin nuku lisäksi vähän enemmän. Jos sekään ei auta, niin syö vähemmän, liiku enemmän ja nuku inkivääri kaulassa ja juo paljon sitruunavettä. 

Mikä vaikutus hyvinvoinnilla on sinun mielestäsi työhyvinvointiin? Mitä työhyvinvointi sinun mielestäsi tarkoittaa? Milloin voit hyvin töissä? Oletko koskaan puhunut muiden kanssa siitä, mitä heidän mielestään työhyvinvointi tarkoittaa tai mitkä asiat ovat kohdallaan, kun töissä voi hyvin?

Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvointi on työhön liittyvien fyysisten ja psyykkisten vaatimusten ja voimavarojen sekä työntekijän oman kehon ja mielen kunnon yhteensopivuutta. Lähes jokaisella työssäkäyvällä on oma käsityksensä siitä, mikä on työhyvinvoinnin kannalta merkityksellisintä. Yhdelle se on mukava tiimi ja jollekin toiselle se on kuukausittaiset keskustelut esihenkilön kanssa ja kolmas nauttii, kun pääsee pelaamaan sulkapalloa töiden jälkeen työnantajan piikkiin. On hyvä myös muistaa, että työhyvinvointi ei ole pelkästään työnantajan tai -tekijän vastuulla.

Miten optimoida työhyvinvointia?

Työhyvinvoinnin optimoiminen lähtee siitä, että jokainen itse ymmärtää vastuunsa omasta hyvinvoinnistaan. Omien asiakkaideni kanssa suurimmat oivallukset on syntyneet, kun he ovat käsittäneet, mikä on heidän roolinsa osana henkilökohtaista sekä työyhteisön, työhyvinvointia. Ryhmäkeskustelut itsenäisen pohdinnan lisäksi, antavat työyhteisölle valtavan määrän informaatiota siitä, mitä tai miten kukin ajattelee. 

Käy siis avointa keskustelua työhyvinvoinnista. Hyödynnä koko työyhteisöä ja yhteisöllisyyden voimaa. Huomioi yksilölliset erot ja anna jokaiselle tilaa olla oma itsensä. Esitä kysymyksiä, kuuntele vastauksia ja esitä lisää kysymyksiä. Osallista ja oivalluta. Älä syötä tai odota valmiita vastauksia ja neuvoja, vaan anna jokaisen löytää omansa itse. Älä tuputa tai aja väkisin läpi omaa näkemystäsi asiasta. Näin kasvaa henkinen pääoma, resilienssi ja itsetuntemus sekä kyky asettua toisen asemaan. 

Miksi optimoida työhyvinvointia? 

KELA julkaisi juuri, että yli 100 000 henkilöä on ollut sairaslomalla mielenterveyden häiriöistä johtuen vuonna 2023. Näihin lukuihin sisältyy mm. uupumukseen sairastuneet. Uupumus ei ole sairaus, joten sairaslomat kirjoitetaan yleensä ahdistus- tai masennusdiagnoosilla. Uupumuksen ennaltaehkäisemiseen ei riitä se, että voi käydä kuntosalilla vähän edullisemmin.

Kun kuitenkin optimoit jo ajankäytön, budjetit, kampanjat, avainsanat, blogit, verkkosivut ja uutiskirjeet, niin mikset myös optimoi työhyvinvointia? Työhyvinvointia optimoimalla, optimoit myös kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun töissä voi hyvin, niin se heijastuu muuhunkin elämään. Kun tuntee olevansa hyvässä vedossa ja, että voit vaikuttaa asioihin itse, niin silloin on myös rennompi ja itsevarmempi. Virheiden pelko ja vastuun siirtely vähenee ja vastuunotto kasvaa. Työntekijät kasvavat ja kehittyvät yrityksen mukana ja sitoutuminen paranee. Sitouttamista parantamalla vaihtuvuus vähenee. Työtyytyväisyys kasvaa, henkinen pahoinvointi laskee ja eNPS nousee. 

Kirjoittaja Anne Rantala toimii modernin työhyvinvoinnin sanansaattajana yrityksessä KetäAkatemia Oy ja hänellä on yli vuosikymmenen kokemus mainonnan ja markkinoinnin alalta.

Oma tekstisi MarkkinointiKollektiivin Kipinävuoro-blogiin? Lue lisää ja jaa rohkeasti oma tekstisi.