"Helvetti kun en jaksaisi mediamyyjien tapaamisia – voisinpa ulkoistaa ne!” kuuluu mediatoimiston avokonttorista. Kuulostaako tutulta? Pöydän eri puolilta katsottuna tuntuu, että mediatoimistolaiset ja median edustajat pitävät toinen toisiaan välttämättömänä pahana. Tämäkin oikean elämän esimerkki kielii siitä, että median ja mediatoimiston yhteistyössä on paljon parannettavan varaa.
Väitämme, että asiakas ei tällä hetkellä saa täyttä hyötyä irti kummastakaan, koska keskinäistä aitoa yhteistyötä esiintyy todella harvoin. Mustasukkaisuus, ymmärtämättömyys, pelko ja epäammattimaisuus kummittelevat kumppaneiden välillä. Myös kiireen taakse tuntuu olevan helppo piiloutua toinen toistaan karkuun. Siksi haaste kaikille kollegoillemme: olisiko aika laittaa vanhat ennakkoluulot silppuriin ja sisäistää, että asiakkaan etu on meidän yhteinen tavoitteemme?
Kuinka sitten pöllyttää median ja mediatoimiston yhteistyötä ja saada se toimimaan paremmin? Nostamme seuraavaksi esille omasta mielestämme hyvin toimivien media ja mediatoimisto työsuhteiden esimerkkejä ja avaamme muutamia väärinymmärrysten solmukohtia.
Median ja mediatoimiston yhteistyö - Kaikki lähtee taustojen ymmärtämisestä
Paljon ei tarvitse kärjistää sanoakseen, että lähes kaikki väärinymmärrykset median edustajien ja mediatoimistojen henkilöiden keskinäisessä työskentelyssä johtuvat (aivan kuten parisuhteessakin) kommunikaatio-ongelmista ja toisen prosessien ymmärtämättömyydestä.
Esimerkki oikean työpäivän keskeltä: mediasuunnittelija tulee raivosta puhkuen palaverista, jonka on käynyt median edustajan kanssa. Hän kiehuu, koska kokee turhautumista median esittämistä kysymyksistä, sillä kokee niiden kyseenalaistavan hänen ammattitaitoaan. Kysymyksiä on ollut palaverissa paljon ilmassa, koska median edustaja haluaa ymmärtää asiakkaan tavoitteita, kuulla mediatoimistolta median roolituksen ja eri kanavavalintojen taustoja, osatakseen perustellusti tarjota kokonaisuuteen parhaiten sopivan osan portfoliostaan. Osa mediatoimistolaisen ammattitaitoa on kyky kertoa asiakkaan tuotteista, tavoitteista ja kohderyhmistä medianedustajalle niin, että hän voi puolestaan tehdä työnsä paremmin.
Vaikka monia asiakkaan asioita ei voisikaan vaitiolovelvollisuuden vuoksi jakaa, on tämän seikan taakse liian helppo piiloutua kun ei jaksa valmistautua palaveriin tai ei ole itse perillä asiakkaan asioista. Lisäksi tietoisuus median tuotekehityksen uutuuksien hyödyistä ja entistä vaikuttavimmista mahdollisuuksista, kuuluu mediatoimistolaisen ammattitaitoon. Tätä ajantasaista tietoa on oleellista ottaa mediamyyjiltä vastaan.
Mediamyyjäorganisaatiot ovat kuuluisia käyntitavoitteistaan ja tämä aiheuttaa toisinaan kitkaa mediatoimistosuhteissa: nähdään, että mediamyyjä tulee paikalle saadakseen vain rastin asiakasruutuun. Turhat palaverit eivät palvele ketään ja kaikkeen ei tarvita tapaamista. Kuitenkin työsuhteissa voi silti itsestään antaa muutakin elonmerkkiä, kuin vain huutomerkillä koristeltuja sähköposteja. Puhelut ovat usein meilejäkin nopeampaa ja tehokkaampaa kommunikointia. Tapaamisilla taas helpotetaan joidenkin asioiden hoitamista, ja saadaan helpommin eteenpäin isoja kokonaisuuksia. Ja kun mediatoimistolainen istahtaa median kanssa palaveriin ja kertoo asiakkaan suunnitelmista, on oletuksena saada medialta lisäarvoa suunnittelutyölle. Jos mediasta ei tapaamisen jälkeen kuulu mitään tai paluuviestissä tulevassa tarjouksessa ei ole otettu huomioon palaverissa kerrottuja asioita, on seuraavaa tapaamista turha jäädä odottelemaan.
Tämä on ihmisbusinesta – tutustukaa toisiinne
Yhteistyökumppaneihinsa tutustuminen maksaa itsensä takaisin. Kun meilin allekirjoitus saa kasvot, mutkia voidaan hiukan oikoa. Parhaiten luottamus median ja mediatoimiston välille syntyy yhteisiä projekteja tekemällä. Toistemme tunteminen auttaa myös kiperissä tilanteissa: muutoksien ollessa vakiokäsite arjessamme on meillä mahdollisuus tukea toinen toisiamme. Se miten budjetin muuttuessa ja materiaalien hukkuessa toimimme yhdessä asioiden edistämiseksi, ja miten myönnämme erheet, punnitsevat yhteistyötä. Parhaimmillaan yhteisten haasteiden läpikäynti lisää luottamusta ja lähentää yhteistyötä.
Mediamyyjä on portti edustamiensa medioiden erikoisasiantuntijoihin. Kun yhdessä mediatoimiston kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta tunnistetaan tarve koota erikoisasiantuntijoita koolle sparraamaan mediatoimistoa, saadaan todella paljon insightia suunnittelun tueksi. Pitää uskaltaa myöntää, jos käsillä ei ole itselle vahva kohderyhmä ja ottaa apua vastaan. Suunnittelussa olevaan kampanjaan saadaan suositusten kuuntelun kautta parempia tuloksia. Saatava lisäarvo sparrauksesta ei jää aina pelkästään optimaaliseksi mediaratkaisuksi, vaan saadaan myös ymmärrystä joka vaikuttaa luovaan puoleen. Lisäksi medioiden tarjoama tutkimustieto saattaa oleellisesti lisätä ymmärrystä kohderyhmästä tai vahvistaa jo aiemmin opittua - ja ideaalissa tapauksessa median ja erikoisasiantuntijoiden insight menee markkinointiviestinnän ylitse ja kulkee asiakkaan tuotekehitykseen ja palvelumuotoiluun asti. Tätä ei pääse tapahtumaan ilman aitoa yhteistyötä.
Eikä missään tapauksessa pidä unohtaa, että tämän(kin) työn suola ja hauskuus on juuri se ihmisten kanssa työskentely. Parasta on, kun tuloksia ja onnistumisia saadaan luotua asiakkaalle yhdessä hyvällä fiiliksellä.
-Marica Thorén & Annika Räihä
Kirjoittajat ovat kumpikin vaikuttaneet media-alalla tänä vuonna pyöreät kymmenen vuotta. Marica työskentelee avainasiakaspäällikkönä Sanoma Media Finlandin mediamyynnissä ja Annika Senior Client Managerina ToinenPHD:ssa . Vuosien aikana he ovat työskennelleet yhdessä useamman yhteisen asiakkuuden toimesta. Kumpikin innostuu hyvistä kohtaamisista ja nauttii tiimityönä aikaansaaduista tavoitteiden ylityksistä. Yhdessä he haluavat lisätä media-alalla toimivien ihmisten ymmärrystä toinen toistensa työtä kohtaan, jotta vältyttäisiin henkisiltä loukkaantumisilta.