Markkinoijan m0kat - näin me olemme mokailleet

MarkkinointiKollektiivi järjesti 1.12.2022 Markkinoijan m0kat - kuinka oppia mokista niiden piilottelun sijaan -teematilaisuuden. Tilaisuuden teeman liittyen MarkkinointiKollektiivin yhteisön jäseniltä kysyttiin mielipiteitä mokien jakamisesta markkinoinnin alalla: onko alalla hyvä yhteishenki mokien jakamisen suhteen? Kyselyn yhteyteen oli mahdollista myös jättää oma tarina mokasta. Tämä kirjoitus koostaa yhteen kyselyyn saadut vastaukset sekä mokatarinat.

‍

Miksi markkinoinnin alalla on tärkeä raivata tilaa mokista keskustelulle?

Markkinoijan m0kat -teematilaisuuden mahdollisti kumppanina Neste, jonka markkinointijohtaja Mika Hyötyläinen kertoi omasta näkökulmastaan miksi mokista tulisi puhua markkinoinnin alalla enemmän: “Kun miettii markkinoinnin palkintogaaloja, niin me sokerikuorrutetaan kaikki kampanjat. Me esitetään kaikki tekeminen parhaassa mahdollisessa valossa, sellaisessa mitä ikinä vaan voi luova markkinoija keksiä. Tosi harvoin on foorumeita missä me aktiivisesti jaetaan epäonnistumisia ja mokia, ja ne kuuluvat myös markkinoinnin tekemiseen. Oli hienoa, että saatiin MarkkinointiKollektiivin kanssa ihan oma tilaisuus järjestettyä mokien jakamiselle.”

Tilaisuudessa Mika jakoi omalta uraltaan mietteitä mokien jakamisesta sekä omat TOP 3 markkinoijan mokansa. Tilaisuuden alustajana toimi ammattimentori ja tietokirjailija Kati Huovinmaa, joka puheenvuorossaan antoi eväitä muun muassa kysymykseen “Miksi epäonnistumisia pitäisi työpaikoilla tarkastella uusin tavoin?”

Omasta suhteestaan mokiin ja mokaamiseen tilaisuudessa kertoi myös MarkkinointiKollektiivin yhteisön jäsen Tommi Merelin, joka kannusti haistattamaan pitkät perfektionismille ja onnistumisen pakolle: “Miten kestää jatkuvia epäonnistumisia ja kehittää resilienssiä?” -pohdinta sai tilaisuuden yleisön kannustamaan ja myötäelämään vahvasti chatissa.

Katso tilaisuuden tallenne ja Mikan, Katin ja Tommin puheenvuorot kokonaisuudessaan.

‍MarkkinointiKollektiivin yhteisön jäsenten mokia sekä ajatuksia mokien jakamisesta

• Budjeteista jäänyt pilkut pois ja kuukauden budjetti kulutettu yhdessä yössä.

• Tein 10 päivän LinkedIn-kampanjan, jossa asetin lifetime budgetiksi 100€. Muokkasin kuitenkin kampanjaa vielä jälkeenpäin ennen kuin se oli ehtinyt alkaa. Ekan päivän päätteeksi kävin katsomassa, miten kampanja etenee ja huomasin miltei koko 100€ budjetin menneen. Kampanjan budjetti oli vaihtunut jälkeenpäin muokkailujen yhteydessä daily budgetiin! Moka oli onneksi korjattavissa: pysätin sen ja tein uusiksi. Vähän hikoilutti, jos en olisikaan huomannut mokaa ja pienen yrityksemme 10 päivän linkkarimainokseen olisikin mennyt 1000€:a. Kaiken lisäksi kampanjan ekan päivän tulos oli aivan surkea, kun sitä oltiin vain väkisin yritetty 100€:n edestä näyttää varmaankin samoille ihmisille.

• Tehtiin vanhanaikainen lehti-ilmoitus. Kolme henkilöä luki sen läpi eikä siltikään huomattu, että sanasta puuttui kirjain. Kyse oli ruotsinkielisestä ilmoituksesta, jossa käytimme sanaa tomtkarneval (tonttikarnevaali) ja siitä jäi m-kirjain pois, jolloin sanasta tuli tomkarneval eli tyhjäkarnevaali! On naurettu asialle, sillä tavallaanhan se oli tyhjäkarnevaali, sillä markkinoimme myynnissä olevia tontteja.

• Ei ole yksi tai ainoa kerta, kun on tullut laitettua somekampanjan koko budjetti päiväbudjetiksi. Ja rahaahan siellä saa kulumaan päivätasolla ihan niin paljon kuin ikinä sinne syytää, joten kaikki menee aina!

• Toimitusjohtaja halusi tuottaa keskustelusarjan Fridays-for-Future nuorten ja ilmastotutkijoiden keskusteluista. Koko homma virtuaalisesti Zoomin kautta koska keskustelijat eri maissa. Julkaisu Yutubessa. Idea ihan hauska, mutta virheeni oli antaa periksi aikatauluvaatimukselle, hän halusi sarjan viikoittain ja ensimmäinen oli jo muutaman viikon kuluttua. Aikataululla ei ehditty saada ulkoista tekijää, ja vaikka tiimi teki parhaansa saadakseen videot aikaan ja mainostaakseen keskusteluja, tulokset olivat laihoja. Toimari oli pettynyt ja videoiden tekijä täysin uupunut ja pahoillaan negatiivisesta palautteesta.

• Pidin elämäni ekan webinaarin reilu viikko sitten. Slidet jumahtivat heti alkumetreillä ja jännitystä pukkasi. Homma hoitui kuitenkin lopulta hyvin, mutta ehdin jo kelata, millaisen kuvan annan itsestäni ammattilaisena, ”kun en tätäkään osaa”. Vanha kunnon häpeä se sieltä puski pintaan.

• Kirjoitin kerran tiedotteen, joka meni valtakunnalliseen jakeluun. Oikoluin "sata kertaa" ja muutkin lukivat. Kun painoin lähetä niin huomasin, että ingressissä oli typo, ja tietenkin sen firman nimessä, jota tiedote koski.

• Yhdessä edellisessä työpaikassa lähetin 500 000 asiakasrekisterille viestin, jossa puhuttiin "persepäivästä" (p.o. perhepäivä). Se on skaalaltaan ehkä isoin.

• Ei mitään isompaa mokaa tule mieleen, vääriä ohjauslinkkejä, väärä hinta, mainos unohtuu pyörimään liian pitkäksi aikaa. Oletan, että "perusmokia" nämä kaikille :)

• Mieleeni ei ole jäänyt mitään erityisen karmeaa mokaa työuran ajalta. No ehkä nuorempana tuli biletettyä enemmän ja saattoi joskus seuraavana aamuna nukkua pommiin duunitapahtumasta sen takia. Mutta muuten en koe mokailleeni suuresti duuneissa. Epäonnistumisia on joskus ollut, mutta ne ovat olleet useamman tekijän summa.

• Somekampanjan budjetti ylittyi reilusti, kun päättymispäivä oli syötetty erehdyksessä kuukautta liian pitkälle.

• Vaikea eritellä selkeitä mokia, mutta tuntuu taaksepäin katsoessa, että monen asian olisi voinut tehdä niiin paljon paremmin, jos vain olisi ollut osaaminen ja ymmärrys niissä tilanteissa! Tämä takia mokien lisäksi se hiljaisen tiedon ja osaamisen jakaminen on mielestäni supertärkeää, ja korostuu etätyön aikana.

• Järjestämässämme asiakastapahtumassa oli eräs asiakas myöhässä. Ohjelma oli jo alkanut ja puhelimeni oli äänettömällä. Samalla vuokratilan ovet olivat tietenkin menneet lukkoon eikä ovikello toiminut. Kun vihdoin huomasin, että asiakas oli yrittänyt soittaa ja soittelin takaisin, oli hän jo ehtinyt lähteä takaisin kotiin. Onneksi ei ollut ulkopaikkakuntalainen! Tapaus hyvitettiin asiakkaalle ja jatkossa muistan pitää lukua, onko kaikki paikalla.

• Omat mokat kannattaa jakaa, etteivät alaiset ota niitä omaan piikkiinsä. Muuten mokilla retostelu ei ole niin hedelmällistä psykologiselle turvallisuudelle kuin onnistumisilla mehustelu.

• Tein rollupin, koska kesällä ei ollut ketään muuta sitä tekemässä. Minulla ei ole juuri kokemusta printin tekemisestä ja pelkään, että teen mokan, jota ei voi perua. Kiireessä en sitten tarkistanut rollupiin tulevaa tekstiä, vaan kopioin suoraan saamani tekstin siihen. Nykyään käytän Grammarlyä kaikkeen, mutta silloin ei tullut edes mieleen, että lyhyessä sloganissa voisi olla kielioppivirhe. Joten tähän rollupiin tuli ylimääräinen ”the”-sana. Syksyllä meillä oli toimistolla joku tapahtuma, jossa toimitusjohtaja piti puhetta ja kesken puheen hän sattui katsomaan siihen rollupiin ja kysy, miksi tässä on virhe? Kukaan ei kertonut, että se oli juuri minun virheeni, mutta tunsin kovaa syyllisyyttä koko markkinoinnin puolesta.

Vielä lisää mokia jakoon!

• Lähetin tekstiviestin koko klubikaantaan ilman lähettäjää. Viesti meni niin hyvin perille, että lähettäjää selviteltiin Radio Suomipopin Aamulypsyssä joka kasvatti koko kampanjan näkyvyyttä valtakunnallisesti.

• Kirjoitusvirheet harmittaa. Joskus sain messujärjestäjältä markkinointiviestin sähköpostilla missä oli cc-kentässä kaikki vastaanottajat. Siitä saivat kaikki pöllittyä laajan sähköpostirekisterin potentiaalisista asiakkaista. (onneksi ei ollut oma moka).

• Kerran päätyi pelaajasopimuskuvaan pikkuhärpäkkeitä. Olihan se varmaan eetterissä jo ja kyseessä sitten ristin kuva rinnuksessa tiukalla islamilaisella pelaajalla. // Myös tekstiviestipommitus kaverilta sai vastaamaan isolle bossille, jolta tehtiin ostoja jotain kirosanahuutoja, jotka oli tarkoitettu kaverille, joka nonstoppina lähetteli viestejään ja torpedoi toisen kanavan työntekoa. // Nämä väärät puhelinnumerot painomateriaaleissahan on ihan peruskauraa. XD

• Moka voi olla myös tekemättä jättäminen. Kun näet uuden luovan tavan ja mahdollisuuden markkinoida uutuustuotetta, mutta rohkeus hypätä tuntemattomaan puuttuu. Puoli vuotta myöhemmin rohkeampi ottaa sen askeleen menestyksekkäästi. Ensimmäisen askeleen voi ottaa vain kerran ja tulevaisuudessa pitää olla rohkeutta olla ensimmäinen.

• Kun työskentelin vielä rekrytointitehtävissä, julkaisin työpaikkailmoituksen, jossa oli tarkoitus hakea osaajaa 1–5 vuoden työkokemuksella. Ilmoitukseen jäi kirjoitusvirhe, sillä silloinen ilmoitusalusta ei tunnistanut ajatusviivaa numeroiden välissä. Ilmoituksessa etsittiin siis osaajaa 15 vuoden työkokemuksella. Ihmettelimme miten kukaan ei ole kiinnostunut tehtävästä, emmekä ole vastaanottaneet yhtään hakemusta. Sitten eräänä päivänä kollega oli bongannut typon. Ensin hävetti ja sitten nauratti. Korjasin virheen ja tavallisen väliviivan päivittämisen jälkeen hakuun saapui kymmenittäin hakemuksia ja löysimme meille sopivan osaajan. Olen yleensä todella tarkka ja oikoluen asiat useampaan kuin yhteen kertaan, mutta tuolloin tein mokan, enkä käynyt lopuksi tsekkaamassa julkaistua ilmoitusta.

• Liikojen lupaaminen on ainakin ollut perisynti, josta seuraa stressiä ja onnistumisen mahdollisuudet vähenee. 

• Yhteistyöterveisin lipsahti ... “yhteisyöterveisin”, asiakas kyllä soitti nauraen ja kysyi mitä tarkoitit. Siirryin käyttämään ennakkoon tehtyä allekirjoitusta pääsääntöisesti myös puhelimen viesteissä.

• Postasin kuuluisan basistin kiertueesta julkaisun kanaviimme "virtuoosimaisena kitaristina", ja siihen ehti moni basistin fani kommentoida, että kyseessä on basisti, ei kitaristi! Onneksi moka kuitenkin toi ehkä enemmän huomiota kiertueelle kuin itse mokalle? Pohdimme myös jälkikäteen, että "virheitä" voisi ajoittain piilottaa postauksiin kilpailuna, jonka voittona olisi lahjakortteja.

• Sähköpostin massamarkkinointikirjeestä unohtui sana: osoitelähde sekä linkki tietosuojaselosteeseen. Reklamaatio aiheesta säikäytti, mutta oppi meni perille.

Loppukannustukseksi ja mokien jakamisen jatkoksi vielä:

• “Mokasin! Eksyin, pahemman kerran ja vieläpä tutuilla kulmilla. Piti pysähtyä ja kaivaa nöyränä kartta esiin. Eksymisen vuoksi tavoistani totaalisesti poiketen myöhästyin, onneksi vapaamuotoisesta tapaamisesta. Arvojeni mukaisesti, umpirehellisesti kerroin minua odottaneelle kuinka kävi, vaikka nolotti. Syntyi vilpitön keskustelu kahden epätäydellisen ihmisen välillä. Kerroimme avoimesti epävarmuuksistamme, tilanteista jolloin on pakko uskaltaakin eksyä, luovia ja luottaa, että taas löytää määränpään ja lopulta sen aina viimein löytääkin. Milloin sinä viimeksi eksyit tai muutoin mokasit ja mitä hyvää sitä seurasi?”
  Milloin sinä viimeksi eksyit tai muutoin mokasit ja mitä hyvää sitä seurasi?"
  ‍
  -Kati Huovinmaa, ammattimentori, muutosjohtaja, tietokirjailija ja eksyjä

‍
MarkkinointiKollektiivi tulee jatkamaan mokien jakamisen teeman parissa lisää tulevaisuudessa.

Markkinoijan m0kat -kyselyyn kerättiin vastauksia 16.11.-1.12.2022 välisenä aikana MarkkinointiKollektiivin uutiskirjeen ja some-kanavien kautta sekä MK Markkinoijan m0kat -teematilaisuudessa.