Jakamistalous mullistaa taidealan

lämme keskellä kuluttajakäyttäytymisen muutosta. Ihmiset eivät halua kerryttää nurkkiinsa käyttämättä jääviä tavaroita, vaan investoivat ennemmin kokemuksiin ja elämyksiin. Asioiden omistaminen ei ole enää päämäärä, vaan sen sijaan ihmiset jakavat, lainaavat ja vuokraavat. Tätä kutsutaan jakamistaloudeksi (engl. Sharing economy). Miten tämä näkyy taiteessa? Ihmiset haluavat päästä kokemaan MoMan ja Mona Lisan, mutteivät koskaan kuvittele hankkivansa taide-esinettä kotiin tai konttoriin. Vaikka taidetta arvostetaan ja ostovoimaa olisi, taide ei myy kuten ennen. Tarkoittaako siis jakamistalous perinteisen taiteen kuolemaa? Päinvastoin. Perinteinen käsityöläisyyttä kunnioittava kuvataide voi saada entistä suuremman kysynnän juuri jakamistalouden avulla. Potentiaalia ainakin on valtavasti. Yksi esimerkki jakamistalouden hyödyntämisestä on suomalainen Showroom Social. Siinä kuka tahansa voi järjestää kotonaan taidebileet tai ryhtyä taideoppaaksi. Toinen esimerkki on verkkokauppa Taiko sekä sen kansainvälinen isoveli Saatchi Art, jotka molemmat tekevät hyvää työtä tuodakseen taidetta lähemmäs nykypäivän kuluttajia. Alalla tarvitaan vieläkin enemmän uudenlaisia palvelu- ja teknologiainnovaatioita, jotka kääntävät koko bisneksen päälaelleen. Jakamistalouden seurauksena perinteiset galleriat ja muut taiteen instituutiot joutuvat ajattelemaan uudelleen omaa asemaansa muuttuneessa maailmassa.

Muutosta ei valitettavasti ymmärretä taidealalla.

Pulassa olevat galleriat perivät Suomessa usein tuhansien eurojen vuokrakustannuksia jo ennestään tiukoilla eläviltä taiteilijoilta. Lisäksi myynnistä peritään korkeat provisiot. Kovalla työlläkin taiteilijan on vaikea kattaa edes myynnin kustannukset. Apurahoihin on todellisuudessa vain ani harvalla mahdollisuuksia, eikä järjestelmän tasapuolisuudesta ole takeita. Taidemarkkinat ovat poikkeuksellisen kyllästyneet. Ala on Suomessa niin suljettu, että sinne on vaikea päästä. Tilannetta ei auta yhtään se, että opetus on yleisesti heikkoa. Vaikka itse teokset hyviä olisivatkin, osaamista puuttuu liiketoiminnasta, myynnistä ja markkinoinnista. Taidealan kuvitellaan olevan niin pyhää ettei kaupallisuus kuulu siihen. Tilanne esimerkiksi muotoilun saralla on täysin päinvastainen. Suomalaista muotoilua arvostetaan korkealle kaikkialla maailmassa. Yritykset investoivat alan osaajiin ehkä enemmän kuin koskaan. Hyvä muotoilu voi tuoda merkityksiä aina teollisuudesta tavallisiin käyttöesineisiin.

Haluan tuoda startup-henkeä taiteeseen enemmän kuin peliteollisuudella on koskaan ollut.

Kannustan myös yrityksiä mukaan tähän missioon. Taiteen ympärille voisi rakentaa eventtejä, joissa tilat, taide ja ihmiset yhdistyvät uudenlaisella tavalla. Ehkä näemme myös taiteilijoiden ylläpitämiä co-working tiloja, hackathoneja ja meetuppeja. Perustin taiteilijoille ja taiteen harrastajille suunnatun digiverkoston nimeltä State of the Art. Alkuvaiheessa mukaan lähti parikymmentä innovatiivista kuvataiteilijaa, ja palaute on ollut hurjan kannustavaa. Haluamme olla keihäänkärkinä mukana tekemässä Suomesta taiteen ja designin huippumaata, jossa menestystä arvostetaan, työ palkitaan ja yrittäjyyteen kannustetaan. – Heikki SivonenOlen Heikki Sivonen, Advance B2B:n Head of Visual Design. Olen koulutukseltani yhteiskuntatieteilijä, ammatiltani markkinoija ja sydämeltäni taidemaalari. Haluan auttaa yrityksiä rakentamaan parempaa asiakaskokemusta markkinoinnin, myynnin ja designin avulla.