Auttaminen ei tunne rajoja nyt

Poikkeukselliset tilanteet poikivat poikkeuksellisia tapoja hyväntekeväisyyteen ja auttamiseen. Niin Ukrainan kriisitilanne kuin korona-aika ovat osoittaneet sen, että auttamisen tunne kytkeytyy vahvasti tietynlaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin – hädässä ystävä tunnetaan. Ennen Ukrainan tilannetta olleen koronakauden auttamista on jo ehditty tutkia ja tiedämme, että se herätti suomalaisten auttamishalua sekä sai ymmärtämään auttamisen ja yhteisöllisyyden arvoa.

Perinteisesti auttamisen tavoiksi mielletään rahan ja tavaroiden lahjoittaminen sekä vapaaehtoisena toimiminen. Suuri enemmistö suomalaisista (73 %) suhtautuu lahjoittamiseen erittäin myönteisesti ja tekevät rahalahjoituksia (Taloustutkimus joulukuu 2021). Normaalioloissakin rahaa keräävien tahojen luotettavuuden merkitys on kasvanut selvästi ja se on tärkein tekijä, johon lahjoittajat kiinnittävät erityistä huomiota. Myös tiedonsaanti lahjoitusvarojen käytöstä koetaan tärkeäksi. Nyt lahjoitusta pyytävien tahojen luotettavuus on entistä merkittävämpi kriteeri lahjoituskohdetta valittaessa. Moni myös kysyy, miten tukeni auttaa tehokkaimmin, ja miten lahjoitukseni menee varmasti perille.

Kriisien ja katastrofien sattuessa maailmalla myös Suomessa käynnistetään hätäapukeräyksiä ja tällä hetkellä lahjoituksia kerätään noin 20 tunnetun järjestön toimesta. Näillä lahjoituksilla toteutetaan työtä, jolla annetaan joko humanitaarista apua kriisialueella muun muassa jakamalla hätäaputarvikkeita ja auttamalla arjen perusasioissa avustustyöntekijöiden voimin tai joilla eri tavoin autetaan Ukrainasta tulleita Suomessa. Nyt myös kansalaiset haluavat olla hätäaputoimijoita. Do it yourself eli DIY-ilmiö on jo entuudestaan hyväntekeväisyydessä tuttua, kun ihmiset kokevat, että apu menee parhaiten perille viemällä se itse. Auttaminen ei ole tuntenut rajoja suomalaisten eikä monen muunkaan maan kansalaisten keskuudessa, vaikka kyseessä on konfliktitilanne, joka vaatisi erityistä avustusosaamista. Turvallisempi tapa toteuttaa Tee se itse -auttamista on toimia ukrainalaisten hyväksi Suomessa.

Viime päivien aikana on uutisoitu niin kansalaisten kuin yritysten aktiivisesta reagoimisesta ja globaalista solidaarisuuden osoituksesta. Yhteiseksi koetussa koronan aiheuttamassa kriisitilanteessa ihmiset innostuivat erilaisista tempauksista ja kertoivat osallistuneensa yhteisöllisiin liikkeisiin esimerkiksi kiittämällä terveydenhoidon henkilökuntaa. Nyt ihmiset ympäri maailmaa osallistuvat mielenilmaisuihin marssimalla ja ilmaisevat tukensa: ’We stand with Ukraine.’ Kaduille lähtemisen sijaan myös sosiaalisen median kanavat toimivat vaikuttamisen välineenä ja sen riskinä voi olla, että tiedon välittämisen tarve ja nopeaan tahtiin tehty viestiminen johtavat väärän informaation etenemiseen.

Monissa korona-ajan tutkimuksen vastauksissa painotettiin omaa vastuunkantoa muun muassa riittävien turvavälien ja käsihygienian osalta. Nyt kirjaimellinen käsien pesu ei riitä vaan pyrkimys on pestä kädet ja irtautua suhteista konfliktin toisen osapuolen kanssa. Vastuullisilla kuluttajilla ei ole kiinnostusta tukea omien ostopäätöstensä myötä Venäjää eikä vastuullisilla yrityksillä ole halua jatkaa liiketoimintaa naapurimaassamme. Näillä tämän päivän tarpeellisilla tehokkailla pakotteilla ja vastuullisilla päätöksillä voi kuitenkin olla kauaskantoiset seuraukset siihen, ketkä ovat avun tarpeessa tulevaisuudessa.

Auttamisen tarpeen kestoa Ukrainaan ja ukrainalaisille ei vielä tiedetä. Sen kuitenkin tiedämme, että tukea ja lahjoituksia tarvitaan myös nyt sekä tulevaisuudessa moneen muuhunkin tärkeään asiaan kuten suomalaisten mieluisimpiin lahjoituskohteisiin: sairauksien hoidon kehittäminen sekä lasten, nuorten ja vähäosaisten hyväksi tehtävä työ Suomessa. Perheiden ja lasten auttaminen kehittyvissä maissa sekä ympäristön ja eläinten suojelu eri muodoissa ovat myös tukea tarvitsevia kohteita.

Antaminen ja auttaminen ovat henkilökohtaisia kokemuksia ja kukin ihminen tulkitsee hyvän tekemisen tunteen merkityksellisyyden omalla tavallaan. Koronavirustilanteen aikana kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa kertoi auttaneensa perheenjäseniään, ystäviään tai naapureitaan. Jatketaan myös tällä auttamisen tiellä ja huolehditaan läheisistämme!

Tutustu keräyksiin: https://www.vala.fi/b/rahalahjoitukset-ukrainaan‍

Kirjoittaja Pia Tornikoski toimii pääsihteerinä Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:ssä, joka edustaa yli 70 suomalaista hyväntekeväisyysjärjestöä.

Oma tekstisi MarkkinointiKollektiivin Kipinävuoro-blogiin? Lue lisää ja jaa rohkeasti oma tekstisi.

‍