rityskulttuuri ja erityisesti työntekijäkokemus on pitkään kuulunut enemmän HR-jargoniin, kuin osaksi markkinointikeskusteluja. Asia on kuitenkin muuttumassa kovaa vauhtia ja kiinnostavimmat yritykset ovat osanneet jo hyödyntää oman henkilöstönsä voimaa myös markkinoinnissa ja yrityksen imagon rakentamisessa. Työtekijäkokemus – yksittäisen henkilön subjektiivinen kokemus yrityksestä työpaikkana – on asia, joka vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän koko yrityksen imagoon.
Kuluttajapuolella kokemusten jakaminen verkossa ja somessa on jo arkipäivää.
Huonot asiakaspalvelutilanteet vuodatetaan yrityksen somekanavalle ja odotukset täyttäneet hotellit saavat ylistävän arvion Tripadvisorissa. Sama muutos tapahtuu myös työelämässä, kun työnantajilta odotetaan yhä enemmän läpinäkyvyyttä ja avoimuutta.
Hyvin imagoaan hoitava yritys viestii tuotteidensa vastuullisuudesta läpinäkyvästi – jos vastaavasti yrityksen työntekijöitä kohdellaan huonosti, johdetaan pelolla tai asioista ei viestitä, kirii sana myös maksaville kuluttajille. Aivan kuten asiakaskokemus, myös hyvä tai huono työntekijäkokemus vaikuttaa koko yrityksen imagoon.
Työntekijäkokemus määrittää, miten henkilöstönne puhuu yrityksestänne omille verkostoilleen.
Tyytyväinen työntekijä voi toimia yrityksenne puolestapuhujana ja vaikuttavana markkinointikanavana tai päätyä pahimmaksi kritisoijaksi, joka ei suosittele yritystänne työnantajana, palveluna tai tuotteena kenellekään, koska kokee tulleensa väärinkohdelluksi. Joskus näissä tilanteissa, kun kuuntelemme verkostojen tai vertailemme suosituksia, laskemme liikaakin painoa yksittäisten ihmisten mielipiteille ja jopa huhuille, jotka ovat lähteneet elää omaa elämäänsä. Varsinkin somekohuissa on usein kysymys yhden ihmisen totuudesta. Maailmalla työpaikkojen vertaisarviointi on jo vakiintunut tapa, mutta Suomessa tietoa haetaan vielä usein omista verkostoista, keskustelupalsoilta tai somesta.
Maaliskuussa avattu Tunto-palvelu tuo vertaisarvioinnit yrityksistä kaikkien saataville. Tavoitteena on edistää suomalaisen työelämän läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä tarjota yrityksille näkymä siihen, millaisena työnantajana he markkinalla näyttäytyvät. Työnantajabrändi kun usein tipahtaa HR:n pöydälle, vaikka sen rakentamiseen tarvitaan yhteistyötä läpi organisaation ja ennen kaikkea johdon tuki.
Yritykset eivät voi suoraan vaikuttaa Tuntoon jätettäviin arvioihin, mutta sen sijaan palvelu antaa arvokasta näkemystä siitä, millaisena työnantajana he työmarkkinalla näyttäytyvät. Tästä kannattaa ottaa kaikki hyöty irti. Kehityskohteet ja positiiviset palautteet kannattaa hyödyntää yrityksen omassa työnantajabrändin kehitystyössä ja valjastaa positiiviset työntekijäkokemukset markkinoinnin käyttöön.
Läpinäkyvyyden trendi kannustaa yrityksiä myös huolehtimaan yrityskulttuuristaan ja työntekijäkokemuksesta.
Vertaisarviointien ja kokemusten tuominen avoimesti esiin yhteen verkkopalveluun voi kuulostaa pelottavalta anonyymien kommenttien kaatopaikalta – mielipiteitä ja kokemuksia on varmasti ääripäästä toiseen, mutta mitä enemmän dataa kertyy, sen todenmukaisempi näkymä on.
Yrityksille tämä on myös mahdollisuus, joka kannattaa ehdottomasti hyödyntää: mitä enemmän tietoa yrityksen sisältä on tarjota työntekijäarvioina, sitä todennäköisemmin työnhakija tai vaihtoa harkitseva työntekijä löytää arvoihinsa sopivan työpaikan ja työnantaja kulttuuriinsa sopiva ihmisen.
Tulevaisuuden työmarkkinoiden kilpailussa pärjäävät parhaiten ne yritykset, jotka onnistuvat rakentamaan työnantajabrändiään ja koko imagoaan oikeaan suuntaan – ja mahdollisimman läpinäkyvästi. Ottakaa siis itsekin uudesta Tunto-palvelusta sen potentiaali irti ja viedään yhdessä avoimempaa työelämää eteenpäin.
-Sanna Koivuranta
Kirjoittaja on työnantajabrändien rakentamisen asiantuntija ja toiminut koko työuransa organisaatioiden tutkimisen, kehittämisen sekä rekrytointiviestinnän parissa.