Tekoälyn luoman sisällön immateriaalioikeudet Suomessa

Kipinävuoro: Kati Kuusisto
Kipinävuoro on MarkkinointiKollektiivin yhteisön jäsenen kirjoitus havainnoistaan markkinoinnin alalta

Tekoäly on viime vuosina herättänyt paljon keskustelua immateriaalioikeuksien ympärillä, koska se on muuttanut perinteistä käsitystä teosten luomisesta. Työni puolesta olen kiinnostunut aiheesta ja luulen, että niin on moni muukin markkinoinnin ammattilainen. Suomen lainsäädännössä ei nimittäin ole toistaiseksi erityistä säännöstöä, joka käsittelee suoraan generatiivisen tekoälyn luomia teoksia, mutta seuraavassa tarkastelen asianajajakollegoideni avustuksella, miten nykyistä lainsäädäntöä sovelletaan tekoälyn luomiin teoksiin. On hyvä huomioida, että laintulkinta on nimenomaan tulkintaa, joten pyrin kuvaamaan tilannetta siten, miten se nähdäkseni tällä hetkellä on.

Kuka omistaa tekoälyn luoman sisällön immateriaalioikeudet?

Suomen tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeus syntyy luonnolliselle henkilölle, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tekoälyn itsessään ei katsota olevan tekijä eikä se voi omistaa tekijänoikeuksia. Tekijänoikeuksia tekoälyn tuottamaan sisältöön ei automaattisesti voi myöskään saada käytetyn tekoälyohjelman tai -teknologian tuottava yhtiö.

Jos tekoälyä on käytetty apuvälineenä teoksen luomisessa, tekijänoikeudet syntyvät yleensä henkilölle, joka on tekoälyä ohjannut tai käyttänyt. Yleensä tekijäksi katsotaan siis se, kuka on vastuussa tekoälyn toiminnasta ja päätöksenteosta. Esimerkiksi tekoälyn tuottaman kuvan tekijänoikeus kuuluu sille, joka on antanut syötteet kuvan luomiseksi ja painanut generate-nappia. Toisaalta on hyvä pohtia, onko tällainen kuva ihmisluojansa henkisen luomistyön tulos, kun kuvan varsinaisesta luomisesta vastaa tekoäly?

Milloin teoksen määritelmä täyttyy tekoälyn luomassa sisällössä?

Jotta sisältö voisi saada tekijänoikeuden suojaa, sen on ylitettävä teoskynnys eli sen on oltava itsenäinen ja omaperäinen. Itsenäisyys tarkoittaa, että teoksen on oltava luojansa henkisen luomistyön tulos. Omaperäisyys puolestaan tarkoittaa, ettei kukaan samasta aiheesta teosta tehnyt olisi päätynyt samanlaiseen lopputulokseen.

Tekoälyllä luodun sisällön osalta haasteena on usein se, että teos saattaa perustua suurelta osin datan analyysiin eikä välttämättä ole ihmisen näkökulmasta itsenäinen ja omaperäinen. Jos tekoäly vain jäljittelee olemassa olevia teoksia tai tuottaa sisältöä ennalta määriteltyjen parametrien pohjalta, voi olla kyseenalaista, täyttyykö teoksen määritelmä. Tällaisessa tilanteessa voi olla myös riskinä loukata jonkun toisen tekijänoikeutta, mikäli tekoälyn luoma teos ei eroa riittävästi olemassa olevasta teoksesta.

Mikä on riittävä ihmisen tekemä työpanos teokseen?

Teoskynnykseen ei liity vaatimusta työn määrästä tai taiteellisesta laadusta. Jos teos ei ole tarpeeksi itsenäinen ja omaperäinen, niin mikään määrä työtä ei ylitä teoskynnystä. Toisaalta teoskynnys ei myöskään edellytä teokselta taiteellista tasoa. Näin ollen kenen tahansa lapsen piirtämä kuva omasta perheestään saa saman tekijänoikeuden, kuin taidemuseoissa esillä olevien nimekkäiden taiteilijoiden työt.

Vaikka tekoäly voisi tuottaa sisältöä itsenäisesti, ihmisen rooli prosessissa on usein merkittävä. Esimerkiksi tekoälyn ohjelmoinnissa, datan valinnassa ja tulosten tulkinnassa voi olla tarpeen riittävä ihmisen työpanos, jotta teos saisi tekijänoikeuden suojan. Tämä ei tarkoita, että ihmisen pitäisi tehdä suurin osa työstä, mutta hänen panoksensa tulisi olla merkittävä ja vaikuttaa lopputuloksen itsenäisyyteen ja omaperäisyyteen.

Yhteenveto

Tekoälyn rooli luovassa työssä voi olla monimutkainen ja sitä on haastava arvioida tekijänoikeuden näkökulmasta. Suomen lainsäädäntö ei vielä toistaiseksi erikseen määrittele tekoälyn roolia, mutta perinteiset tekijänoikeussäännöt voivat antaa suuntaa tulkintaan. On tärkeää perehtyä tekijänoikeuskysymyksiin tarkasti, kun hyödynnetään tekoälyä luovassa työssä, jotta vältetään mahdolliset sudenkuopat ja immateriaalioikeuksien loukkaustilanteet.

Tulevaisuus näyttää miten itsenäisen henkisen luomistyön kriteeriä sovelletaan, kun työn määrä itsessään ei ylitä teoskynnystä. Ja vaikka generatiivisen tekoälyn luoman teoksen tekijänoikeuskysymykset voivat olla haastavia, niin eri aloilla tekoälyn käyttöön liittyvät juridiset kysymykset ovat vielä paljon monimutkaisempia. Juttua voisi jatkaa siitä, keneen on vastuu, jos tekoäly tekee virheen; mikä on tekoälyjärjestelmän valmistajan vastuu tekoälyn tekemistä virheistä tai muuttaako tuleva tekoälyasetus vastuukysymyksiä? Lopullinen vastaus saadaan luultavasti vasta tuomioistumissa.

Kirjoittaja Kati Kuusisto on markkinoinnin ammattilainen, joka työskentelee asianajotoimiston markkinointipäällikkönä. Kati innostuu teknologian ja ihmisen hyvästä yhteistyöstä, ja sparrailee mielellään asiantuntijatyön markkinoinnin parhaista käytännöistä.

Oma tekstisi MarkkinointiKollektiivin Kipinävuoro-blogiin? Lue lisää ja jaa rohkeasti oma tekstisi.