Teemme parempaa markkinointia, jos emme siiloudu - Viestintä vs. Markkinointi

uomalaisyritysten markkinointibudjetit ovat liian alhaiset, markkinointia tehdään väärään aikaan tai digivimmassa unohtuu asiakas. Viestintä, markkinointi, myynti ja IT elävät kaikki omissa poteroissaan, vaikka käytännössä toimiva markkinointi edellyttää näiden kaikkien saumatonta yhteistyötä. Ja etenkin hyvää viestintää. Viestintä on yläkäsite, jonka alle markkinointi, journalismi ja yritysviestintä lukeutuvat. Myös myynti ja IT ovat viestintää.  Väitän, että markkinoinnin laatu ja vaikuttavuus paranevat, jos eri osastot lakkaavat elämästä siiloissa. Ehkä jonkinlaista muutosta on luvassa, kun työnkuvat murtuvat ja työntekijät seilaavat eri tehtävien välillä?

Lopetetaan ainakin se jargoni!

Olen taustaltani journalisti. Siinä roolissa joutuu pitämään selkeää eroa mainontaan ja kaupalliseen sisältöön – jopa torjumaan sitä. Journalisti viestii taviksille. Ja taviksiahan me kaikki olemme. Yritysviestintää tehdessäni ovi myyntiin ja markkinointiin on nyt avautunut, mutta markkinoinnin parissa koen oloni yhä oudoksi. Termit ovat vieraita, puhe nopeaa ja sisältö kevyttä. Talouselämää pitkään seuranneena ja liike-elämässäkin mukana olleena odotan uusia avauksia. Mutta markkinoinnin tiimoilta keskusteltavat asiat vaikuttavat yksinkertaisilta, lähes pelkältä jargonilta. Pahoin pelkään, että monet asiakkaat kokevat samoin, eivätkä siksi panosta markkinointiin. Ainakin pk-asiakkaalle viestintä, markkinointi ja myynti menevät sujuvasti sekaisin. Asiakas haluaa näkyvyyttä tuotteelleen tai palvelulleen, eikä hänelle ole väliä, tekeekö sen viestintä-, markkinointi- vai mediatoimisto. Journalistikin kelpaa! Kerron kolme esimerkkiä, miten tämä ilmenee.

1. Asiakas haluaa medianäkyvyyttä. Hän pyytää viestintätoimistolta artikkelia paikallislehteen. Selvitän hänelle journalismin, tiedotteen ja mainosartikkelin eron.
2. Asiakas haluaa uudet verkkosivustosisällöt. Kyseessä on erityistä substanssiosaamista vaativa toimiala, jonka toiminta esitellään suurelle yleisölle. Asiakas puhuu markkinoinnista, vaikka kyse on viestinnästä.
3. Asiakas haluaa verkkosivustouudistuksen. Asiakas puhuu viestintäprojektista kaksi vuotta.

Millä kielellä sitten kannattaa puhua?

Viestintä on verbi ja työelämätaito, jonka rooli korostuu yhä enemmän tulevaisuudessa. Kaikkien pitää osata viestiä. Journalistina en voi tarpeeksi painottaa sitä, että yritysviestienkin täytyy olla totta ja kiinnostavaa. Miten sitten asiakkaalle kannattaa puhua?

1. Viesti selkeästi projektin odotuksista. Määrittele tavoitteet niin, että kaikki ymmärtävät. Asiakas ei välttämättä osaa ostaa palvelua, joten myyjän roolissa korostuu sen viestiminen, mikä on projektin lopputulos ja miten sitä mitataan.
2. Kerro asiakkaalle hyödyistä ja riskeistä. Jos tavoitteena on parantaa ja kasvattaa suomalaista markkinointia, haluamme tehdä uusia asioita. Se ei onnistu, jos tekemisen hyödyt eivät avaudu asiakkaalle.
3. Ehkäise siiloutumista kuin ruttoa! Määrittele viestinnän sisäiset roolitukset, jotta asiakasta ja johtoa ei kuormiteta liikaa. Johdon ei pidä antaa puuttua pikkuasioihin, mutta projektin olemassaolosta on toki hyvä kertoa.

Väitän, että viestimällä paremmin sisäisesti ja ulkoisesti, voidaan taata onnistuneemmat markkinointiprojektit. Kun markkinointi onnistuu, sitä halutaan lisää. Haluttavaan palveluun panostetaan, yritysten myynti kasvaa ja tulokset paranevat. Paremmista tuloksista hyötyvät paitsi yritys, sen omistajat, työntekijät ja sidosryhmät, myös koko yhteiskunta.

‍- Minna Rajainmäki