Blogien kuolema ja kolme muuta myyttiä vaikuttajamarkkinoinnista

aikuttajamarkkinointi on kovassa nousussa – eikä syyttä. Vaikuttajamarkkinointi on tutkitusti tehokasta ja toimii sekä osana laajempaa mediakattausta että myös itsenäisenä kanavavalintana. Vaikuttajamarkkinoinnista puhuttaessa kuulee kuitenkin toistuvasti muutamia sitkeitä mielikuvia, joita puretaan seuraavassa neljän myytin muodossa.  

Myytti 1: Blogit ovat kuolemassa

Eri asiayhteyksissä olen kuullut puhuttavan, että blogien suosio laskee muiden some-kanavien kustannuksella. Tutkimustulosten valossa blogien tulevaisuus ei kuitenkaan ole vaakalaudalla. Yli 70 prosenttia 15–56-vuotiaista suomalaisista lukee kotimaisia blogeja vähintään kuukausittain (Dagmar ja PING Helsinki 2017). Blogien lukeminen on yleisintä 15–49-vuotiaiden naisten keskuudessa, joista 83 prosenttia lukee kotimaisia blogeja (Dagmar ja PING Helsinki 2018). 91 % vaikuttajien seuraajista aikoo seurata blogeja yhtä paljon, kuin tähänkin asti – 3 % suunnittelee jopa lisäävänsä blogien kuluttamista. Lifestyle- ja harrastusblogien ohella myös erilaiset yritysblogit ovat nostaneet suosiotaan huimasti. Voisiko siis olla niin, että Instagram ja YouTube ovat kanavina trendikkäämpiä erityisesti some-skenen ulkopuolelta katsottuna, mikä aikaansaa illuusion blogien suosion laskusta? Blogit ovat vakiinnuttaneet paikkansa mediakentässä, eikä niitä tarvitse enää ihmetellä.

Myytti 2: Vaikuttajat tekevät mitä vain rahasta

Vaikuttajamarkkinoinnin kehittyminen on mahdollistanut some-vaikuttajille lisätienestien hankkimisen omien sosiaalisen median kanavien kautta. Taitavimmat some-vaikuttajat ovat kääntäneet kanavansa ammatiksi ja kokopäivätyöksi. Vaikka some-vaikuttajilla on laskut maksettavana ja leipä kannettavana pöytään, ei ammattimainen some-vaikuttaja tee vaikuttajayhteistyötä pelkästään rahasta. Suosittelu on äärimmäisen tehokasta markkinointia – mutta vain, jos suositus on aito ja tulee suoraa sydämestä. Ammattitaitoinen vaikuttaja valitsee siis yhteistyökumppaneikseen vain sellaisia brändejä, joita voisi suositella muutenkin. Some-vaikuttajan tärkein valuutta on tämän uskottavuus seuraajiensa keskuudessa, eikä tätä voi vaarantaa tekaistuilla suosituksilla (ks. lisää bloggaajien arvoista Kääriäinen 2014). Asianmukainen korvaus täytyy vaikuttajalle kuitenkin maksaa, eikä esimerkiksi alekoodin tarjoaminen vaikuttajalle riitä palkkioksi.  

Myytti 3: Vaikuttajamarkkinointi sopii vain päivittäistavaroiden markkinointiin

Markkinoitavan brändin, tuotteen tai palvelun sisällön sijaan vaikuttajamarkkinoinnissa ensisijaista on, onnistutaanko valittujen vaikuttajien kanavien kautta tavoittamaan haluttu kohderyhmä. Kun haluttu kohderyhmä tavoitetaan ja yhteistyöhön löydetään vaikuttajia, joilla on aito tarttumapinta haluttuun asiaan, on yhteistyöllä vain taivas rajana. Vaikuttajakampanjan relevanssi menee siis kaiken muun edelle. Vaikeistakin aiheista voidaan puhua some-vaikuttajien kautta menestyksekkäästi, kuten esimerkiksi Plan International Suomi on osoittanut nimeämällä kolme bloggaajaa Planin Tyttöjen oikeuksien lähettiläiksi. Vaikuttajamarkkinointi sopii itseasiassa erityisen hyvin arvovetoisen, hight-interest-kuluttamisen ajuriksi. Tänä vuonna myös B2B-vaikuttajamarkkinointi on ottanut ensimmäisiä järjestäytyneitä askeleitaan Suomessa, kun yrityksille suunnattuun vaikuttajamarkkinointiin keskittyvä Bonfire Agency perustettiin tammikuussa 2018. Myös lobbaaminen on ikiaikainen taiteenlajinsa, joka siirtyy yhä näkyvämmin myös verkkoon.

Myytti 4: Vaikuttajamarkkinoinnilla ei saada euroja viivan alle

Vaikuttajamarkkinointi on tehokas – ja jossain tilanteissa jopa ainoa – tapa tavoittaa tiettyjä kohderyhmiä aitoa ja uskottavaa sisältöä tuottavien mielipidevaikuttajien avulla. Vaikuttajamarkkinoinnin rooli kuluttajien ostopäätökseen vaikuttavana tekijänä on kasvussa. Kuluttajat luottavat blogeissa lukemaansa sekä somessa näkemäänsä suositteluun jopa enemmän kuin perinteiseen mainontaan (Dagmar ja PING Helsinki 2018). Sosiaalinen media toimii parhaiten vuorovaikutuksen rakentajana ja ylläpitäjänä, mutta myös taktinen menekinedistäminen on mahdollista vaikuttajien kanavissa. Esimerkiksi Salvequick kasvatti kuorintasukka-tuotteensa myyntiä yli 30 prosenttia pelkän vaikuttajamarkkinoinnin avulla. Luonnonkosmetiikan verkkokauppa Biodelly on puolestaan saanut lupaavia tuloksia liikevaihtonsa kasvuun pitkäjänteisellä yhteistyöllä some-vaikuttajien kanssa. Myös vaikuttajamarkkinoinnille voidaan laskea ROI, kunhan kampanjan tavoitteet on määritetty oikein. Myynnin ohella kannattaa muistaa myös konkreettisemmin vaikuttajamarkkinointiin yhdistettävät, lyhyemmällä aikavälillä realisoituvat konversiot. Näitä ovat esimerkiksi yrityksen saamat uudet seuraajat, kuluttajien tuottamat sisällöt brändistä tai vaikkapa tuotenäytteen tilaajat. ‍

-Salla Erkkilä

‍Artikkelin kirjoittaja Salla Erkkilä on vaikuttajamarkkinoinnin asiantuntijayritys Bablerin liiketoimintajohtaja. Salla on seurannut vaikuttajamarkkinointia ja sen kehitystä sekä ollut kehittämässä vaikuttajamarkkinointia eteenpäin yli kymmenen vuoden ajan. LinkedIn | Twitter