Sähköpostimarkkinointi – tavoittaako sillä nuoret?

ähköpostimarkkinointi on useiden tutkimusten mukaan yksi parhaiten tuottava markkinointikanava sekä yritys- että kuluttajasegmentissä. Lähetin töissä välillä useita uutiskirjeitä päivässä ja aloin epäillä, lukeeko myös nuoret kuluttajat sähköpostiinsa tulevaa mainosmateriaalia? Lukeekohan näitä kukaan? Vaikka data sanoo, että 20 ja 30 ja ties kuinka monta prosenttia avaa uutiskirjeen ja joku vielä klikkaa linkkejäkin, niin lukeeko kukaan? Tammikuussa tuli ajankohtaiseksi opinnäytetyön kirjoittaminen ja siitä aukesi sopiva mahdollisuus tutkia sähköpostimarkkinoinnin relevanssia kuluttajasegmentissä nimenomaan nuorten kuluttajien keskuudessa. Rajasin tutkimuksen kohderyhmän 18–35-vuotiaisiin ja teetin kohderyhmälle kyselyn, jossa kartoitettiin kuluttajien mielipiteitä esimerkiksi siitä, miten usein on sopivaa lähettää sähköpostimarkkinointia. Tutkimuksessa pohdittiin myös, voisiko nuorten mielestä sosiaalinen media korvata uutiskirjeiden sisällön osittain tai kokonaan. Kyselytutkimukseen vastasi kahdessa viikossa 111 henkilöä, joista 92 oli toivottua kohderyhmää, eli 18–35-vuotiaita. Otanta ei ole valtava, mutta tulokset antoivat melko selviä viitteitä siitä, mikä sähköpostimarkkinoinnissa mahdollisesti mättää.

Mitä sähköpostimarkkinoinnissa sitten voisi tehdä paremmin?

Yli 80 % vastaajista oli sitä mieltä, että uutiskirjeitä saapuu yleensä paljon tai liian paljon. Osa vastaajista saa uutiskirjeitä kolmesti viikossa, osa paljon enemmän, mutta kaikissa määräluokissa mielipide oli sama – uutiskirjeitä tulee paljon. Yksinkertainen ratkaisu sähköpostimarkkinoinnin määrän rajoittamiseen on tietysti kuluttajan puolelta opt-out, mutta yrityksen kannalta se on huono vaihtoehto. Se, että moni valittaa markkinoinnin suuresta määrästä tuntuu erikoiselta, kun ajattelee, että kyseessä on kanava, jota kuitenkin lähtökohtaisesti voi itse 100 prosenttisesti hallita. Itse olen perunut lähes kaikki uutiskirjeet, joita en halua lukea tai joita lähetetään liian usein. Sähköpostimarkkinoinnilta toivotaan ensisijaisesti kohdennettua ja laadukasta sisältöä sekä ytimekkyyttä. Koska monet vastasivat, että uutiskirjeitä tulee turhan paljon, toivotaan markkinoinnilta selvästi myös harvempaa lähetystiheyttä. Lisäksi uutiskirjeissä toivotaan olevan sellaisia uutuuksia, joita ei ole vielä mainostettu somessa, koska mikä järki tilata uutiskirjettä, jos saman sisällön voi nähdä aiemmin somessa?

No voisiko sosiaalinen media sitten korvata uutiskirjeet?

Uutiskirjeiden korvaamisen kannattajia oli 60 % ja moni oli sitä mieltä, että somekanavan seuraaminen vastaa tavallaan uutiskirjeen tilaamista. Monien mielestä some on monin paikoin jo korvannut taidokkaasti uutiskirjeet. Esimerkkeinä annettiin esimerkiksi vaate- ja kosmetiikkayrityksiä, jotka julkaisevat tarjouksia ja uutuuksia sosiaalisessa mediassa, eikä näin ollen ole enää tarvetta tilata erikseen uutiskirjettä. Somen vastustajat toisaalta puolustivat uutiskirjettä esimerkiksi sillä, että uutiskirje ei tartu algoritmeihin, ja niitä voi käydä lukemassa sähköpostista silloin, kun huvittaa. Osa kokee somemarkkinoinnin häiritseväksi ja perusteli, että sosiaalisen median funktio on muu, kuin toimia markkinointikanavana. Jos kuluttaja seuraa yritysten sometilejä, kuuluu markkinointisisältö kuitenkin kiinteästi kuluttajan somefiidiin. Maksettu mainonta on asia erikseen. Harvaan somekanavaan voi sellaisenaan tuottaa uutiskirjettä vastaavaa tekstisisältöä. Kaikissa kanavissa pitää mukautua kanavan vaatimuksiin. Videosisältöön perustuvien kanavien yleistymisen myötä on helppo ajatella, että sähköpostin lähettäminen on tosi helppoa ja siksi edullista. Rustaillaan vaan jotakin tekstiä ja tuupataan uutiskirjeitä paljon ja kaikille, kyllä sieltä aina joku tarttuu haaviin.

”Jokaiselle jotakin on ei mitään kellekään”

…sanoo Ruger Hauer kappaleessaan Jokaiselle jotakin. Tätä entinen harkkapomoni toisti useissa kokouksissa ja sama lause oli myös oma mantrani opinnäytetyötä kirjoittaessa. Sama sisältö ei toimi kaikille ja jos yritetään kerralla miellyttää kaikkia, ei se välttämättä miellytä kunnolla enää ketään. Oikeanlainen kohdentaminen on tärkeä osa markkinoinnin onnistumista. Lopulta tärkeintä on ajatella asiakkaan kannalta, onko järkevää lähettää päivittäin tarjouksia tai muuta mahdollisesti epärelevanttia sisältöä ja samalla riskeerata asiakkaan menettäminen roskapostittamisen takia, vai voisiko ennemmin panostaa sisällöntuotantoon ja tuottaa asiakkaalle jotain todellista arvoa sähköpostin avulla. Lopputulema tutkimuksesta on kuitenkin, että vaikea sanoa. Nuoretkin lukevat sähköpostia ja sinne saapuvaa markkinointipostia, joten miksipä ei? Osa selaa tiedon mieluummin somesta, osa sähköpostista. Oman asiakaskunnan tuntemisella ja testailulla tämä siis selviää varmasti parhaiten, mutta oman sähköpostistrategian kehittämisestä ei varmasti ole haittaakaan. Lue koko tutkimus: Nuorten kuluttaja-asiakkaiden tavoittaminen sähköisellä uutiskirjeellä http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012683

Midora Linden

https://www.linkedin.com/in/midora-linden/

Kirjoittaja on ikuinen kyseenalaistaja ja viittä vaille valmis tietojenkäsittelytradenomi, joka opintojensa puolessa välissä kyseenalaisti alavalintansa ja totesi, että markkinointi ja viestintä onkin ehkä lähempänä sydäntä. Tällä hetkellä Midora toimii verkkoviestinnän harjoittelijana Kelan Kanta-palveluissa, yhdistäen kaikki kolme: tietojenkäsittelyn, markkinoinnin ja viestinnän.

Lue muitakin Kipinävuoro-kirjoituksia:

Asiantuntija, poista kirjoittamisen esteet ja anna mennäRyhtyisinkö MarkkinointiOppaaksi? Opaskokemuksen omakohtaiset plussat ja pari miinustaKoronan jälkeinen uusi normaali - miten tapahtumamarkkinointi muuttuu?Millaista on aloittaa uudessa työssä etänä?